Carnival of Souls

i. Carnival of Evil on varsinainen päällepäsmäri, joka ei kovikaan usein anna päätösvaltaa muille ainakaan ilman pientä taistelua. Nimi sopii orille siis kuin nyrkki silmään. Ori kilpailee Grand Prix tasolla ja on niittänyt menestystä kansainvälisestikin. Haasteita rakastavalle ratsastajalle Nero on oikein passeli kulkuväline. Musta reininhevonen on useaan otteeseen pistämässä kapuloita rattaisiin ja mikäli ratsastaja on muissa maailmoissa ei homma toimi mitenkään päin.

ii. Come and See on poikansa lailla aika älyvapaa tapaus. Jos sen poika on nuija, Come and See on tosinuija. Harva pystyi käsittelemään oria, joka hampaat irvessä tulee kohti jokaista kaksijalkaista. Kilpailutilanteissa ori pisti aina jonkinlaisen shown pystyyn eikä malttanut keskittyä itse kilpailuun. Muutama startti Intermediate tasolla on hevosella takana, mutta niistä ei kovinkaan paljon menestystä tullut. Vanhemmalla iällä Come and See on rauhoittunut hieman, mutta edelleen se pitää kaksijalkaisten pompottamiseta ja käskyttämisestä oman mielensä mukaan.

ie. Brimlad oli upea ilmestys niin rakenteeltaan kuin luonteeltaankin. Tamman selväpäisyyden ansiosta se niitti mainetta ja mammonaa lähinnä kouluratsastusaitojen sisäpuolella Grand Prix tasolla. Brimladilla startattiin myös kenttäratsastuksessa muutamia kertoja. Tamma menehtyi ähkyn komplikaatioihin jo 13-vuotiaana.

e. Dorienne on Saksasta kotoisin oleva reininhevonen, joka kuitenkin myytiin Puolaan kilpailemaan. Tamma on voittanut kerran EM-hopeaa kouluratsastuksessa ja sijoittunut useasti viiden parhaan joukkoon. Hyvä menestys on tuonut sille mainetta ja sillä onkin lähivuosina edessä MM-kekkerit, joihin lähdetään tavoitteet korkealla. Tasapainoisen luonteen omaava Dorienne on aina valmis töihin ja se onkin usean tallityöntekijän lempihevosista, koska pitkän työpäivän jälkeen tarhasta haettava Dorienne kulkisi perässä vaikka ilman narua.

ei. Aberdeen on Saksan parhaiden kouluratsujen ranking -listojen kulumaton suosikki. Vuodesta toiseen Aberdeen kerää sijoituksia jos jonkimoisista kissänristiäisistä Intermediate tasolla tuottaen harvoin rahan kuvat silmissä omaavalle omistajalleen pettymyksen. Ori on luonteeltaan melko kiltti lukuun ottamatta satunnaisia hepulipäiviä, jolloin punaruunikko on juoksemassa tuli hännän alla joka ilmansuuntaan.

ee. Dione on ollut koko elämänsä ajan siitoshevonen, joten sillä ei ole sen suurempia saavutuksia tilillään. Hieman tammamaisen luonteen omaava Dione rakastaa yli kaiken ruokaa, jolla sen saakin yleensä toimimaan paljon paremmin. Esimerkiksi tarhasta haku onnistuu ongelmitta mikäli muistaa ottaa mukaan kaurasankon. Tamma on myös ratsukoulutettu ja sen kanssa tehdäänkin silloin tällöin rentoja maastolenkkejä mielen virkistämiseksi.

05.10.2014 - Kaahailua ryteikössä
Aurinko oli ollut pilvien takana piilossa koko päivän ja kylmä viima heitellyt kaikkea irtoavaa pitkin pihamaata. Olin päättänyt napata Kassun tänään alleni ja lähteä sen kanssa vähän tuulettumaan metsälenkille. Kassu on paahtanut ahkerasti koulukiemuroita jo monta viikkoa, minkä vuoksi se ansaitsee kunnon peltorallit enemmän kuin kukaan muu. Siitä oli kulunut todella pitkä aika kun viimeksi oli orin selässä ollut, koska Kassu ei nimittän ole se minun ykköspolleni, jolla ratsastelen säännöllisesti. Eräs Kassun vakioratsuttaja kertoi kuitenkin, että viime päivinä Kassulla on ollut melkoisia vaikeuksia pysyä paikoillaan. Sain siis varautua kunnon hurjasteluun. Ruska-aika oli Saksassa alkanut ja puut loistivat varsin värikkäinä astellessani pihalle upean rautiaan ilmestykseni kanssa. Kassu käänteli korviaan edestakaisin ja yritti pitää innostuksensa kurissa. Sen sietokyky kuitenkin petti päästyäni satulaan. Ori loikkasi valtavalla hypyllä eteenpäin, mikä horjautti minut orin kaulalle. Hevonen steppaili rauhattomana ja oli hieman näreissään siitä, että pompin arvaamattomasti hänen korkeutensa päällä. Jalustimien mittauksen ja satulavyön kiristyksen aikana Kassu veti omaa ralliaan pihamaan poikki ja sai aikaan jo melko suuren vaahtomeren suuhunsa. Kun matkamme pääsi vihdoinkin alkamaan, Kassu ymmärsi hieman rauhoittua.

Olimme kävelleet jo jonkin tovin ja Kassu alkoi olla valmis hieman reippaampaan tahtiin. Omasta mielestään se olisi ollut valmis ravailemaan jo aikoja sitten. Aloitin matkan varsin rauhallisesti. Kassua ei tarvinnut kahteen kertaan pyytää kun se oli jo kiitämässä altani alta aikayksikön. Vaahtosuinen hirviö pisti parastaan ja kiisi korvat takaviistossa eteenpäin turpa aivan liian lähellä ryntäitä. Kassulla on ikävä tapa paeta ratsastajan apuja menemällä luotiviivan taakse ja jyräämällä sen jälkeen kaikin keinoin. Ennen kuin homma ehti levitä käsiin sain Kassun takaisin avuilleni ja hidastamaan tahtiaan sopivammaksi. Eteemme avautui pitkä suora, jonka päässä oli melko jyrkkä ylämäki. Kassu tuntui suorastaan räjähtävän allani, minkä vuoksi en enää jaksanut kiusata energistä oria vaan kehotin sen nostamaan laukan. Selästä käsin pystyi oikein tuntemaan kun hevonen nojasi sekunnin murto-osan ajaksi takajalkoihinsa, minkä jälkeen ponnahti täyteen vauhtiin kaula pitkänä. Sora ratisi mukavasti kavioiden alla ja tuuli humisi korvissa. Jokainen pienikin myötäys sai Kassun ojentamaan jalkojaan yhä enemmän. Ylämäkikään ei hidastanut orin vauhtia vaan matka jatkui vauhdikkaasti ilman turhia hidasteluja. Jossain vaiheessa päätin istahtaa alas satulaan ja aloittaa pitkän hidastusprosessin. Kassu pureskeli kuolaintaan ja viskeli päätään, mutta kiltisti se kuitenkin hidasti vauhtiaan ja pian jatkoi oikein nätissä kootussa laukassa. Kouluponi henkeen ja vereen. Laukan jälkeen jatkoimme ravin kautta käyntiin ja käännyimme pienelle polulle rauhoittumaan.

Kassu oli jo aika poikki päästyämme polulta asfaltoidulle autotielle. Ori säpsähteli aluksi omaa kavionkopsettaan ja oli pakokauhun valtaisten tunteiden siivittämänä peruuttaa ojaan. Onnekseni ori kuitenkin alkoi tajuta mistä oli kyse ja pystyi jatkamaan matkaa ilman idioottimaisia riehumisia. Muutama autokin oli yllättävän pelottava Kassulle, joka yleensä ottaa asiat melko tyynesti vastaan. Ensimmäinen auto ajoi kyllä järkyttävän kovaa vauhtia, minkä vuoksi se seuraavakin automobiili oli hirveän pelottava ilmestys. Tallipihaan päästyämme Kassu seisoskeli tyytyväisenä pärskien korvat pään sivuilla lerppuen ja silmät kiinni. Väsynyt poika pääsisi pian syömään ja nukkumaan.