Marsious

i. Marlin on selväpäinen Grand Prix tason taitaja, joka on pommivarma joka tilanteessa. Tasapainoisen luonteensa takia ori on ollut kovin suosittu jalostusori lopetettuaan kilpauransa ollessaan 13-vuotias. Kansainvälisillä kilpakentillä pyörähdellyt mustanruunikko oli parhaimpina kilpailuaikoinaan kuuma nimi kouluratsastuspiireissä, mutta nykyään se on ottanut hieman massaa vatsaansa ja nauttii olostaan Ranskan maaseudulla.

ii. Murray oli toista maata poikansa Marlinin kanssa. Ruunikko puoliveriori oli varsinainen päällepäsmäri, joka teki asiat juuri haluamallansa tavalla kuuntelematta muita. Intermediate II tasolla pyörähdellyt Murray oli kilpapaikalla aina se, joka aiheutti hankaluuksia. Punainen rusetti hännässä liehuen ori luimisteli ympärillä olevilleen eikä varoittanut laisinkaan mikäli joku sen taakse erehtyi eksymään. Takanaolija sai maistaa rautaista kaviota, jos ei ymmärtänyt pysyä loitolla. Eläkeiän saavutettua Murraysta tuli vain pahempi komentelija ja se saikin viettää viimeiset päivänsä yksin, mihin se tosin oli enemmän kuin tyytyväinen.

iii. Mortimer oli kovanluokan kouluratsu kymmenen vuoden iässä. Ori rakasti huomiota yli kaiken eikä millään olisi halunnut lähteä pois yksistäkään kilpailuista, joissa se oli ollut. Mortimer kilpaili pääsääntöisesti Intermediate luokissa, mutta myös muutama startti Grand Prix tasollakin tuli haalittua. Luonteeltaan hevonen oli perusori: tammojen perään oli kiva huudella ja monesti yritettiin päästä pomottelemaan kaksijalkaisia. Mortimer on periyttänyt suurelle määrällä jälkeläisistään samanlaista machomaista luonnetta, mutta äärimmäistä lahjakkuutta kouluaitojen sisäpuolella.

iie. Sheila oli ruunikko oldenburginhevonen, joka toimi suuren osan ajastaan siitostamman tehtävissä. Sillä on muutamia startteja kouluratsastuksen vaativissa luokissa. Luonteeltaan suurikokoinen Sheila oli tammamaisen ailahtelevainen. Koskaan ei voinut olla varma millainen nelijalkainen oli minäkin päivänä. Tamma putkautti maailmaan viisi varsaa, jotka ovat jokainen kilpaillut joko vaativissa tai vaikeissa koululuokissa.

ie. Assyria on varsinainen monitalentti, joka kilpaili nuorempana niin kansainvälisillä koulu- kuin estekentilläkin. Koulupuolella Intermediate II tasoinen Assyria haali MM-hopeaa ja EM-joukkuepronssia. Estekentillä menestys ei ollut niin huimaa, mutta hyviä sijoituksia löytyy nii MM- kuin EM-tasolta myös esteratsastuksesta, vaikka yhtäkään mitalia ei tammalle niistä karkeloista siunaantunut. Luonteeltaan kärsimätön hevonen oli poikkeuksetta vaikea hallittava: kouluaitojen sisäpuolella sai olla tarkkana, että liikkeet tehdään loppuun asti ja estekentillä Assyriaa sai olla pidättelemässä kädet verillä. Nykyään Assyria viettää eläkepäiviään kasvattajallaan Etelä-Saksassa nauttien hyvästä ruuasta ja seurasta.

iei. Anarchical IV oli tanskalaisen kouluratsastajan Anders Clausen luottoratsu, jolla ei hevosen koko elinaikana kilpaillut kukaan muu. Grand Prix tasoinen ori vieraili kerran Olympialaisissa ja on napannut itselleen peräti kaksi MM-kultaa ja yhden MM-hopean, minkä lisäksi hevosella on plakkarissa monen monta sijoitusta kahdeksan parhaan joukossa kansainvälisillä koulukentillä. Menestys on huimaa, nimittäin ori lopetti kilpauransa jo 11-vuotiaana hankosidevamman vuoksi.

iee. Astan rakasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita eikä se koskaan kieltänyt ilman todella painavaa syytä. Menestyksekäs esteratsu starttasi myös jonkin verran kenttäratsuksessa. Vuonna 1998 Astan teki läpimurtonsa esteratsastuksessa voitettuaan EM-kullan, MM-joukkuepronssin ja sijoittui maailmanmestaruuskilpailujen yksilökilpailussa neljänneksi. Sen jälkeen tamman ura oli ainoastaan nousujohteista. Se kerkesi napata vielä kaksi MM-mitalia ja oli myös Pohjoismaiden ja Baltian piirinmestari vuonna 2004. Astan menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 2005 päivää ennen 14-vuotissyntymäpäiväänsä.

e. Vivianne on aikamoinen arkajalka seinäruusu. Ulkonäköä tammalta kyllä löytyy, ja se on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla. Kilpakentille tammasta ei kuitenkaan ole ollut sen arkuuden vuoksi. Muutama koulustartti vaativissa luokissa on takana, mutta h-hetkenä Vivianne on heittänyt hanskat tiskiin ja käyttäytynyt hermostuessaan sekopään lailla. Tamma on varsonut vain kerran, oripojan Marsiouksen, josta tuli äitinsä tapaan ennakkoluuloinen nysvä.

ei. Jeopardy on herkästi reagoiva kenttäratsu, joka ei hitaimpia kavereita odottele. Ruunikko on koko ajan menossa ja ellei kukaan ole takomassa sille järkeä päähän, on se saanut itsensä aina ongelmiin. Vuonna 2008 Jeopardy teki viimeisen kansainvälisen kenttästartin ja nappasi vaatimattomasti ensimmäisen sijan. Mitään arvokisamitaleja Jeopardyn takataskussa ei ole, mutta se ei silti huononna tämän orin arvoa tippaakaan. Hevonen omaa juuri ne ominaisuudet, joita kenttäratsu tarvitsee: ketteryyttä, vauhtia ja rohkeutta sekä pienen määrän sekopäisyyttä. Nykypäivänä 20-vuotias Jeopardy asustelee pienellä brittiläistilalla, jossa se toimittaa ruohonleikkurin virkaa.

eii. Seinähullu Jabal oli kytkettävä aina ketjuin ja lukoin, jotta sen sai pysymään paikoillaan. Maasta käsittely oli yhtä tuskaa joka päivä, mutta selkään päästyään ymmärsi miksi tätä maailmanvihaajaa ei ole vielä otettu hengiltä. Ratsuna ori toimi moitteettomasti kunhan selässä vain osattiin tehdä asiat oikein. Jabal starttasi pari kertaa helppoja kenttäluokkia ja vaativia koululuokkia, mutta ei koskaan päässyt näyttämään taitojaan suurille kilpakentille. Jabal oli nimittäin kävelevä katastrofi kilpailupaikoilla ja sitä sai aina olla pitämässä kaksi rahvasta miestä molemmilta puolilta, jottei se olisi aiheuttanut pieniä ja vähän suurempiakin mustelmia muille. Jabal oli koko elämänsä ajan yhden ihmisen omistuksessa, mikä teki siitä edes jotenkuten käsiteltävän. Ori toimi suurimman osan ajastaan harrasteratsuna ja eläkeiässä se saikin laiduntaa muutaman muun papparaisen kanssa kuolinpäiväänsä asti.

eie. Smiling Hazard - nimestä voi jo päätellä millainen hevonen on kyseessä: ilkikurinen, ääliö, asennevammainen. Haastava tamma on jääräpäinen tapaus, joka ei anna periksi kovinkaan helposti jos laisinkaan. Ratsastaja sai olla koko ajan valppaana, koska tamman päässä saattoi vain yhtäkkiä napsahtaa ja sen jälkeen mitkään pidätteet eivät Smiling Hazardin kuulevia korvia tavoittaneet. Tamma ei ole kilpaillut kuin muutaman kerran aluetason koulukilpailuissa menestymättä sen enempää. Vanhetessaan Smiling Hazard on kuitenkin rauhoittunut ja se on toisinaan jopa ihan mukava maastokaveri. Joka päivä se kuitenkin tekee jonkin pienen protestoinnin, joka muistuttaa nuoren tamman arvaamattomasta luonteesta.

ee. Vivianna on rauhallisuuden perikuva. Tamma on kantakirjattu toisella palkinnolla vuonna 2002 ja kiertänyt menestyksekkäästi näyttelykehiä. Vivianna ei ole ratsukoulutettu, koska sen tarkoitus on toimia puhtaasti pelkkänä siitostammana. Ajolle tamma on kuitenkin opetettu ja kärryjä se vetääkin oikein mielellään.

eei. Poseidon II oli valjakko- ja koulupainotteinen oldenburginhevonen, joka kilpaili enimmäkseen aluetasolla Prix St Georges tasolla. Vaativaa valjakkoa ori kilpaili satunnaisesti. Ori oli varsin hyväkäytöksinen tapaus, joka tykkäsi viettää aikaansa omissa oloissaan eikä tämän takia sopinut parivaljakkoon. Muiden hevosten seura sai sen ärsyyntymään ja monesti se otti yhteen nelijalkaisten kanssa, jotka eivät ymmärtäneet jättää sitä rauhaan. Poseidon II menehtyi ähkyyn 17-vuotiaana.

eee. Vicious Wild oli varsasta asti varsinainen päänvaiva. Usein se oli toteuttamassa idioottimaisia tempauksia ja tamman bravuuri oli karkaaminen niin sähkölangoista kuin järeistä puuaidoistakin. Tamma kilpaili kansallisella tasolla kenttäratsastusta voittoja kahmien. Lopetettuaan kilpauransa Vicious Wild toimi siitostamman roolissa ja varsoi kolmesti.

21.06.2014 - Kouluvalmennus
Tänään päätin keskittyä Maken kanssa laukkatyöskentelyyn. Olin jälleen kerran verrytellyt Maken oikeaan vireeseen ja saanut sen kuuntelemaan minua. Aloitin laukanvaihtojen tekemisen lävistäjällä. Aluksi joka toisella askeleella ja sitten joka askeleella niin, että lopuksi lävistäjälle mahtui yhteensä 15 vaihtoa. Make vaihtoi todella laadukkaasti laukan. Se ei jäänyt kertaakaan painavaksi kädelle tai jättänyt takajalkoja matkasta. Olin erittäin ylpeä ja hieman myös yllättynyt siitä, että Make toimi niinkin hienosti. Sain antaa sille ruhtinaalliset kehut ja pusut ennen kuin jatkoimme laukka-siksakin kanssa. Tein sulkuväistöjä laukassa siksak-kuvion mukaisesti. Huomasin heti, että Make vaihtoi suunnan monesti kantamatta itseään tai taipumatta tarpeeksi. Sain siis ratsastaa aina välillä hetken avotaivutusta eteen, jottei ori ennakoisi suunnanvaihtoa ja näin ollen sain sen myös taivutettua paremmin aina silloin kun suunnan oli tarkoitus vaihtua. Minulla oli myös työtä pitää askel sen verran lyhyenä, että sain tarpeeksi suunnanvaihtoja ennen uralle palaamista. Ensimmäisillä kerroilla ulko-ohjani oli liian tiukalla, mutta uskaltaessani päästää siitä hieman irti Make pääsi asettumaan enemmän liikken suuntaan. Tehtyäni laukka-siksakia onnistuneesti muutamaan kertaan annoin Makelle pitkän ohjan ja kehuin sitä vuolaasti taas kerran hyvin tehdystä työstä. Harvoin tunnollinen Make tuottaa minulle pettymyksen.

10.06.2014 - Laukkaspurtteja maastossa
Sää oli mitä mainoin tänään. Aurinko paistoi ohuen pilviharson lomasta, linnut lauloivat ja kevyt tuuli tuiversi, joten ei ollut liian kuumakaan. Tänään meillä oli Maken kanssa perinteinen laukkapäivä. Harrastan tällaista rentoa laukkapäivää todella monen hevosen kanssa. Se tuo vaihtelua ainaisiin koulukiemuroihin ja nostaa hevosen viretasoa huimasti. Olen huomannut, varsinkin Maken kohdalla, että seuraavana päivänä ori on energinen, mutta rento ja letkeä. Aluksi kävelin pitkää soratietä pitkin kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen otin muutamat ravi-käynti-siirtymiset varmistaakseni, että jarrut toimivat hyvin. Harvoin jarrujen toimimattomuus on ollut ongelmana Maken kanssa. Se kun tuuppaa olemaan niin herkkää poikaa. Pientä säpsyilyä oli huomattavissa kun ohitimme postilaatikkorivin, mutta sen jälkeen matka jatkui hienosti. Päästyämme pellon reunaan Make tiesi jo mitä tulisi tapahtumaan ja se ponkaisikin hieman pystyyn. Ori oli mukamas niin machomies, vaikka pieni otteen kiristys ohjista sai sen aloilleen. Kun ori malttoi kävellä paikoillaan, saatoin pyytää siltä laukkaa. Ori lähti ensin melko varovaisesti liikkeelle ja kiristi vauhtiaan vasta sitten kun minä annoin sille luvan. Laukkasimme pellon aina päästä päähän, minkä jälkeen Make sai pari minuuttia hengähtää ja sitten taas uudestaan. Viimeisessä laukassa Make oli niin iloinen, että se jopa heitti muutaman pukinpoikasen, mikä on äärimmäinen harvinaisuus orilta. Maken kaula oli laukkojen kostea ja se kiilsi auringonsäteiden seassa. Taputin kuolaavaa oria ja jatkoin sitten käynnissä kivikkoista ylämäkeä pitkin.

08.06.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Alice Miller
Edessäni työskenteli erittäin keskittynyt ratsukko. Make oli alkuvalmennuksesta ollut hieman tahmea ja kankea, mutta Amanda oli hienosti erilaisilla siirtymisillä ja taivutuksilla saanut pohkeet ratsastettua läpi. Ori kulki nyt oikein hienosti eteenpäin kantaen itseään takajalat alla. Tarkoituksenani oli ottaa syynävän silmäni alle raviohjelma eräästä Grand Prix-ohjelmasta. Aloitimme ensin muutamilla siirtymisillä kootusta ravista lisättyyn ja toisin päin. Ratsukko sai lävistäjällä lisätä ravia ja ennen lyhyttä sivua täytyi olla jo kootussa ravissa. Teimme tehtävää kahdeksikkoa muistuttavaa tietä pitkin. Lisätty ravi oli oikein mallikasta: Make ei kiirehtinyt turhia ja takajaloissa oli sen verran voimaa ja painoa, että etujalat ojentuivat oikein kauniisti joka askeleella. Kootun ravin aikana sain huomauttaa Amandalle apujen liian hennosta käytöstä. Vaikka apujen täytyykin olla mahdollisimman pieniä, on niiden silti oltava vaativia ja napakoita. Amanda sai siis paljon enemmän ottaa liikettä vastaan tiivistämällä istuntaa ei niinkään takertumalla ohjaan. Käskin ratsukkoa tekemään seuraavaksi keskihalkaisijalla sulkutaivutusta niin oikealle kuin vasemmallekin. Oikeaan suuntaan homma pelasi hienosti, mutta vasemmassa suunnassa Amanda unohti kokonaan sisäpohkeen, jolloin Make lähti kaatumaan sitä vasten. Myös ulko-ohjan tuesta sain pari kertaa huomauttaa ratsastajalle. Kun nämä asiat oli saatu kuntoon, tuli myös vasempaan suuntaan oikein näppäriä sulkutaivutuksia. Viimeiseksi tehtäväksi valitsin koottu ravi-pysähdys-peruutus-koottu ravi -yhdistelmän. Ratsukko pysähtyi oikein nätisti eikä peruutuksessakaan ollut suurempia epäpuhtauksia. Siirtyminen takaisin koottuun raviin suoraan pysähdyksestä kaipasi kuitenkin alleen enemmän nopeampaa reagointia. Kokonaisuudessaan olin melko tyytyväinen ratsukon suoritukseen ja loppupalautteen jälkeen astelin ulos maneesista.

30.05.2014 - Juoksutusta pessoassa
Tänään minulla ei ollut kovinkaan kauan aikaa häärätä yhden hevosen kimpussa, koska eräs tallityöntekijäni oli flunssassa, ja minä jouduin liikuttamaan hänelle tarkoitetut hevoset. Maken päätin tällä kertaa juoksuttaa reilun kahdenkymmenen minuutin ajan. Ori oli aluksi hieman jännittynyt ja ihmetteli hökötystä selässään. Pian se kuitenkin alkoi rentoutua ja venyttää pitkälle kaulalle. Maken liikkumisessa näkyi selvä positiivinen muutos: ylälinja venyi ja takajalat tulivat mukaan prosessiin. Laukassa ori kuitenkin nosti hieman päätään ja heitti pienen pukin protestoidessaan pessoaa. Hetken sain rauhoitella harja hulmuten laukkaavaa hevosta kunnes se taas hyväksyi hökötyksen selässään ja jatkoi matkaa hyvässä muodossa. Myös hitaammassa ravissa Maken jalat tulivat upeasti hevosen alle eivätkä jääneet maantasoon laahaamaan. Käynti oli lopputreenistä todella hyvännäköistä liikkeen mennessä koko hevosen läpi. Pessoa ei petä kertaakaan! Make on aina yhtä rento ja ryhdikäs juoksuttaessani sillä.

26.05.2014 - Kouluvalmennus
Make toimi jälleen maagisen hienosti lähes koko treenin ajan. Alkuverrytelyjen jälkeen ratsastin pitkillä sivuilla laukkaa avossa, jossa tein myös siirtymisiä käyntiin. Olin tarkka siitä, että sisäpohje oli ratsastuksessa mukana jolloin ori ei kadottaisi ryhtiään tai sisäjalka karkaisi omille teilleen. Aluksi Make oli hieman kankea kaikkonen ja siirtyi melko töksähtelevästi käyntiin. Jumpattuani hevosta hetken se alkoi kuitenkin vähitellen kantamaan itseään todella hyvin. Harjoitus myös tasapainotti hyvin koottua käyntiä, jossa meillä on aina silloin tällöin ollut epäpuhtautta. Saatuani hyvät avot ja siirtymiset, annoin Maken kävellä hetken pitkällä ohjalla. Seuraavaksi aloin työskentelemään hieman ravissa. Tein avotaivutuksia ja väistöjä pitkin kenttää. Avotaivutuksissa sain itse olla tarkkana ettei avut olleet liian vahvat, jolloin avotaivutuksesta tulisi pohkeenväistö. Väistöjen aikana Make oli rento ja erityisen helposti reagoiva. Pieni pohkeenhipaisu sai sen jo väistämään. Ratsastin myös muutamat ravisulut diagonaalilla. Niissä Make tuuppasi lähtemään liian jyrkästi sivulle ilman kunnon taivutusta. Kun itse hellitin hieman avuista ja muistin käyttää Maken rakastamia ns. olemattomia apuja, alkoi sulutkin onnistua ja ori notkistui silmissä jumpattuani sitä hetken. Loppuravien jälkeen ohjasin orin ulos kentältä ja jatkoin loppukäynnit maastossa.

19.04.2014 - Kouluvalmennus
Alkuverryttelyinä tein paljon erilaisia siirtymisiä niin askellajista toiseen kuin tietyn askellajin sisälläkin. Make tuntui oikein mukavalta ja reagoi nopeasti apuihini, minkä vuoksi sain useaan otteeseen kehua oria. Alkuverkan jälkeen ratsastin laukassa sulkua pari metriä, jonka jälkeen vaihdoin avoon ja taas sulkuun. Make matkasi oikein mallikkaasti eteenpäin ja taipui molemmissa tehtävissä ilman ongelmia. Taivutuksen ja asetuksen jatkuva vaihtelu sai Maken herkäksi sisäpohkeelle ja orin kyljet jumpattua. Tämän jälkeen siirryin laukkapiruetteihin. Kokosin diagonaalilla Maken laukan piruettilaukaksi tekemättä vielä piruettia. Make olisi mieluusti kääntynyt jo ilman apujani pieruetille, mutta niin kauan tulin diagonaalille aina uudestaan ja uudestaan kunnes ori ei enää tarjonnut itse käännöstä. Tein aina kaksi piruettia diagonaalin aikana. Make tuuppasi ottamaan liikaa askelia piruetissa, minkä sain kuitenkin korjattua patistamalla oria enemmän eteenpäin eikä niinkään ottamalla liikettä takaisin. Piruetit olivat muuten tasapainoisia ja minun uskallettua ottaa enemmän ohjia käsiin ja ratsastaa myös piruetin aikana, saimme melkeinpä parhaat piruetit mitä koskaan olemme Maken kanssa tehneet. Hieno Make!