Eduard von Lark

11.01.2016 - Kouluvalmennus
Tänään oli Eetun vuoro päästä kunnon hikitreeniin. Se oli ollut alusta lähtien yllättävän yhteistyöhaluinen. Uskoakseni muutaman päivän totaalitauko kaikesta oli saanut sen mielen virkistymään ja asennoitumaan hommiin ihan uudella sykkeellä. Lämmittelin hevosta perussiirtymisillä, väistöillä ja kaarevilla urilla. Kun hevonen alkoi vertyä, pääsimme aloittamaan. Laukanvaihdot olivat olleet meille jo jonkin aikaa pienoinen murheenkryyni. Eetu tykkää usein rynniä vaihtoihin, minkä vuoksi se tulee vähän jännityneenä ja painaa ikävästi kädelle. Tein vaihtoja diagonaalilla joka neljännellä askeleella. Varmistin, että hevonen oli suoristunut rehellisesti ja, että se eteni reippaasti jo ennen diagonaalille kääntymistä. Parit ensimmäiset laukanvaihdot olivat niitä Eetun kuuluisia jyräämisiä. Minulta meinasi jo keinot loppua, kunnes yhtäkkiä ori alkoikin esittää varsin mallikkaita vaihtoja. Se oli pehmeästi avuillani, ja tuntui niin kevyeltä edestä, että jouduin ihan varmistelemaan ulkopuoliselta katsojalta, että onko se hevosen pää siellä tallella. Laukka oli rauhallista, mutta tarpeeksi pontevaa, joten minun oli superhelppo työstää vaihtoja. Muutamien loistavien vaihtojen jälkeen Eetu alkoi muistuttelemaan minua siitä, että nyt ollaan tätä hommaa tehty liian monta kertaa. Ennen kuin ori palaisi takaisin siihen katujyräksi, päästin sen hetkeksi kävelemään pitkän ohjan kera. Se oli ansainnut suuret kehut ja rapsutukset. Loppuun päätin tehdä vielä rauhallisia peruutusharjoituksia keskihalkaisijalla. Parin peruutuksen jälkeen Eetu alkoi ennakoimaan tehtävää, ja sooloili omiaan. Muutinkin hommaa niin, että välillä pistin hevosen siirtymään suoraan raviin, ja välillä taas peruuteltiin. Pari kertaa peruutus lähti vähän vinoon, mikä oli omaa huolimattomuuttani. Korjattuani asentoni suoraksi ja ohjasavut johdonmukaisiksi, peruutuksetkin olivat jota kuinkin suorat. Näiden harjoitusten jälkeen taputin hevosta ja aloitin loppuverryttelyt.

15.08.2015 - Kantakirjatilaisuus
Eetu sai kantakirjakelpoisuuden vanhempiensa kautta, ja melkeinpä heti minä olin jo kiikuttamassa rasavilliä penskaani kantakirjatilaisuuteen. Hommahan näytti jo heti alussa menevän penkin alle. Eetu kun pääsi perille ja ulos traileristaan, meinasi helvetti päästä irti. Orilla oli niin pirusti asiaa koko kilpaväelle, ettei se meinannut itsekään pysyä housuissaan. Kun alkuhuumasta, ja järkytyksestä, oli selvitty, alkoikin toinen kierros. Ihan ilman varoitusta. Ennen meidän vuoroamme, Eetu keksi, että hänen oli aivan pakko päästä piehtaroimaan. Ei perhana, sitähän ei voinut kukaan estää, kun Eetu päätti sen. Siinä sai taluttajaparka varoa, ettei ori sotkeutuisi naruun siinä samalla kun se hieman hieroi toista kylkeään hiekkaan. Itkukurkussa sai talliväki äkkiä puhdistaa suurimmat hiekanrippeet pois hevosesta ennen kuin se pääsi sekoilemaan oikein arvovaltaisen tuomariston eteen. Itse asiassa ori rauhoittui jotenkin tuon piehtaroimisepisodin jälkeen ja esiintyikin suhteellisen hyvin edukseen. Siitä pystyi olemaan jopa pikkiriikkisen ylpeä. Ihan uusi kokemus tämän hevosen kohdalla. Eetu nappasi mukaansa kolmospalkinnon. Se jäi vain pari pistettä vaille kakkosesta, mikä oli todellinen yllätys. Kolmonen on meille ykkönen. Siitä on tullut Eetun kohdalla jo motto.

01.06.2015 - Eetu on irti
Eetu on leimattu yhdeksi tallin älyvapaista tapauksista. Sen aivot tuntuvat jäävän narikkaan vähän liiankin usein eikä sitä oikeestaan edes kiinnosta minkälaisen kuvan se nyt itsestään antaa. Kaikista tärkein juttu tuntuu olevan se, että sillä itsellään on hauskaa. Tänään ihanaisen kesäpäivän kunniaksi nuori Eetu-poika oli keksinyt karata pariinkiin kertaan. Ensin se oli aamuvuorolaista tervehtinyt tallin käytävällä. Jotenkin ihmeellisesti se oli saanut tiirikoitua karsinan ovensa auki. Tästä kuuluisasta päivästä lähtien orin karsinaan onkin hankittu tuplalukitus sekä kettingit, jottei se varmasti pääsisi enää toistamiseen ulos haahuilemaan. Tämä onkin tuottanut harmaita hiuksia hoitajille, joilla on karsinan avaamiseen mennytkin sitten tovi jos toinenkin. No, jos se pitää meidän laikukkaan sankari pois pahanteosta, me sen kestämme, ja sillä sipuli. Kun aamusta oli selvitty, Eetu oli päättänyt ottaa hatkat sitten kesken pesuoperaation. Se oli saanut oikein ihanan kokovartalohieronnan tallipihalla auringonpaisteessa, kun se sitten päätti lähteä shampoineen kaikkineen laukkailemaan ympäri ämpäri. Hoitajan tarkkaileva katse kun oli kerran herpaantunut, oli ori jo loikkimassa omille teilleen. Tällä kertaa saippualla kuorrutettu ori oli innostanut tarhoissakin olevat pojat leikkiin mukaan. Hyvä, ettei ne tulleet aitojen läpi mukaan Eetun älyttömään jumppahetkeen. Suuren joukon kanssa saimme omaa showta pyörittävän hevosen piiritettyä. Siinä jupakassa meinasi pari työntekijääkin saada kavionjäljet persauksiinsa. Eetu palautettiin nopeasti maanpinnalle ja sitä oli loppupesun ajan tarkkailemassa ei vain yksi vaan peräti kaksi silmäparia. Laikukas vekkuliponi oli hieman näreissään tästä. Se kun olisi tahtonut hippasleikin jatkuvan vielä pitkälle yöhön!