Oldfinion Rosabel


© Gestüt Hämelschenburg
Virallinen nimi Oldfinion Rosabel "Bella" Rekisterinumero VH15-013-0117
Rotu, sukupuoli oldenburginhevonen, tamma Väri, säkäkorkeus musta, 169 cm
Syntymäaika, ikä 04.06.2015, 15v. Ikääntyminen 4v. 04.07.2015, 6v. 18.07.2015, ikääntyy 3 kk = 1 v
Kasvattaja Oldfinion Dressage Omistaja Alondra, VRL-10878
Painotus koulupainotus Koulutustaso Grand Prix
  • Kantakirjattu III -palkinnolla lokakuun tilaisuudessa 2015: 17 + 17 + 17 + 16 = 67p
  • VIR MVA Ch -arvonimi myönnetty 20.08.2016
  • Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa III -palkinnolla elokuun tilaisuudessa 2016:
    7 + 40 + 25 + 6 + 8,5 = 86,5p

Bella on niitä, joiden mielestä hevosten pitäisi saada elää ehdottoman luonnonmukaista elämää. Tammaa ei voisi vähempää kiinnostaa kun joku huutelee tarhan portilla - se pitää aina itse metsästää. Ainoa tilanne, joka saa Bellaan hieman vauhtia on se, kun tamma jätetään viimeisenä ulos. Eihän hevosen sovi yksin olla! Tamma on hyvä taluttaa, sillä se ei temppuile millään tavoin. Bella ei liiku turhia myöskään karsinassa, joten se on varsin mukava hoitaa. Toki toisinaan kavioiden puhdistus voi aiheuttaa hieman harmaita hiuksia, kun tamma ei jaksaisi itse kannatella koipiaan lainkaan. Varusteet sujahtavat päälle muitta mutkitta, mutta loimista Bella ei pidä - paitsi jos on todella kylmä. Tamma on varsinainen vilukissa, joten se alkaa hytistä jo syksyllä.

Bella on osaava, mutta hieman tahmea ratsastaa. Toisaalta kun avut saa kerran ratsastettua kunnolla läpi ja tamman liikkeelle, voi odottaa hyviä suorituksia. Jalalla ei saa kuitenkaan kaivaa, sillä se aiheuttaa yliherkkyyttä ja kiemurtelua. Myöskään ohjalla ei saa tehdä liian vahvoja pidätteitä tai tammaa ei saa liikkeelle kuin lahjomalla porkkanoilla. Bella on nöyrä ja tekee tehtävät annettujen apujen mukaan. Ratsastajan täytyy vain olla riittävän osaava, jotta sen kyvyt saadaan kaivettua esiin. Maastossa Bella on oikein mainio: se keskittyy hyvin jalkoihinsa eikä kyttäile puiden takana viattomia hevosia vaanivia mörköjä. Tarvittaessa Bella toimii myös talutusratsuna varsin mallikkaasti.

Matkustaminen tai vieraat paikat eivät ole Bellalle temppu eikä mikään. Kilpailutilanne saa tamman kuitenkin heräämään aktiivisemmaksi kuin kotioloissa. Huolellinen verryttely ja Bellan kanssa samalle aaltopituudelle pääseminen on ensiarvoisen tärkeää hyvän suorituksen takaamiseksi. Kouluaitojen sisäpuolella Bella on aktiivisempi kuin tavallisesti ratsastettaessa. Talliporukassa vitsaillaankin, että se tietää pääsevänsä sitä nopeammin pois, mitä nopeammin suorittaa tehtävät. Palkintojenjaot ovat Bellalle elämään kuuluvia tapahtumia muiden joukossa, eikä tamma stressaa niistä.
© CC.

i. VIR MVA Ch Boseirre
KTK-II, KRJ-I, YLA2
old, rt, 171 cm
ii. Ballard
old, rt, 169 cm
iii. Baptiste old, rn, 170 cm
iie. Quartilla old, m, 163 cm
ie. Tempest
old, rn, 165 cm
iei. Udom old, rn, 175 cm
iee. Talin old, m, 161 cm
e. VIR MVA Ch Rebelle
VSN W-Ch, KTK-III, KRJ-I, YLA3, KVJ AB
old, rn, 167 cm
ei. Rusenwolz
old, rn, 167 cm
eii. Tussenwolz old, rn, 169 cm
eie. Selestine old, m, 160 cm
ee. Thebelle
old, km, 171 cm
eei. Valence old, rn, 170 cm
eee. Taya old, rn, 163 cm
LUE SUKUSELVITYS

ii. Ballard on raamikas, suurimerkkinen raudikko, joka vaikuttaa ryhtinsä ja lennokkaiden liikkeidensä ansiosta isommalta kuin oikeasti onkaan. Kotioloissa se on kuulemma varsin "tavallinen hevonen", jota ei ehkä heti arvaisi GP-tason menestyneeksi kilpahevoseksi. Ballard on luonteeltaan varsin rauhallinen ja helposti käsiteltävissä, joten monet tilalle vastikään palkatut hevosenhoitajat ovat saaneet ensimmäiseksi hoidettavakseen juuri sen. Normaaliarjessa Ballard on kuin kuka tahansa hevonen, joka nauttii laitumen kuraisimmassa kohdassa piehtaroimisesta ja rakastaa rentoja laukkamaastoja yli kaiken. Kilpailutilanteessa hevosesta tuleekin sitten esille se toinen, kilparatsumaisempi puoli. Radalla se keskittyy antamaan kaikkensa ja erityisesti laukkasuluistaan ja sarjavaihdoistaan keräilee erinomaisia arvosanoja. Tyypillisesti aktiivisimman kilpailukauden jälkeen Ballard ottaa vastaan tammoja ja tällä hetkellä orilla on 169 jälkeläistä. Sen jälkeläisistä valtaosa on tammoja, mutta oreista löytyy sitten useampia kymmeniä GP-tason ratsuja. Monet ovat isänsä tapaan isomerkkisiä raudikkoja ja varsinkin laadukasta laukkaansa ori näyttää periyttäneen monille.

iii. Baptiste on nimi, jonka varmaan jokainen oldenburgien parissa ollut tuntee. Ruunikko läsipää oli luonteeltaan melko haastava ja sillä oli tapana osoittaa mieltään hyppimällä takajaloilleen. Herkkänä ja reaktiivisena hevosena se sieti hyvin huonosti ratsastajan tai käsittelijän taholta tullutta liiallista painetta. Siinä mielessä sen koulutus ei ollut helpoin homma, mutta kuitenkin Baptiste pääsi ensimmäisen kerran GP-radoille 7-vuotiaana. Kokoamiskykyhän orilla oli ilmiömäinen, kokoaminen oli sille kuulemma luonnostaan helppoa. Baptistella oli iso laukka, kun taas ravia moitittiin hieman ahtaaksi ja takaosan työntö olisi voinut myös olla parempi. 9-vuotiaana ori vaihtoi omistajaa ja sen jälkeen sen ura alkoi mennä alamäkeä. Välillä se väläytteli hienoja ratoja, mutta vähintään yhtä usein (ja koko ajan vain useammin) homma levisi käsiin. Uusi ratsastaja ei ollut Baptistelle se oikea, eikä ehkä osannut huomioida hevosen herkkyyttä. Pian omistaja siirsikin orin täysipäiväiseksi siitosoriksi. Baptiste astui lähemmäs parisataa tammaa. Monet jälkeläiset perivät isomerkkisyyttä ja isoa laukkaa. Luonteen puolesta Baptisten jälkeläiset ovat olleet hyvin kirjavaa sakkia ja itseasiassa sen pojanpojissa vasta näyttää olevan enemmän niitä haastavia hevosia.

iie. Quartilla oli musta, kaunispiirteinen I-palkinnon kantakirjatamma, joka ei koskaan itse astunut kilparadoille vaan toimi puhtaasti siitostammana. Näyttelykehissä Quartillaa kyllä nähtiin ja kaksi kertaa se valittiin tilaisuuden parhaaksi tammaksi. Tuomarit kehuivat sen kaunista ja ilmeikästä päätä, hyväpiirteistä kaulaa sekä kuivia jalkoja. Toisaalta sen etujalat olivat lievästi sapelijalkaiset ja säkä piirteetön. Quartillan liikkeet olivat kohtuullisen hyvät, laukassa tosin oli elastisuudessa puutteita, mutta etenkin tamman ravia kehuttiin ponnekkaaksi ja joustavaksi. Myös käytöksestään tamma sai kehuja. Quartilla olikin tunnetusti hyväluonteinen hevonen ja miellyttävä käsitellä. Varsoilleen se oli huolehtiva ja vahvoilla äidinvaistoilla varustettu emä. Muuten niin sosiaalinen ja laumassa viihtyvä tamma oli kuulemma ensimmäiset pari viikkoa hyvin suojeleva varsojaan kohtaan muiden hevosten kanssa. Quartillan sulhoiksi valittiin hyvälaukkaisia ja ryhdikkäitä ratsuoreja, jotka kompensoivat tamman puutteita. Sen yhdeksässä jälkeläisessä on kaksi GP-tason ratsua ja yksi I-palkinnon kantakirjaori.

ie. Tempest on ketterä ja kohtuullisen kevyt ruunikkotamma, jonka kanssa kilpailtiin nuorempana Intermediate-luokissa. Tammalla on tyypillinen kilparatsun luonne, eli se on ratsastaessa melko kuuma ja nopeasti reagoiva. Tallissa se käyttäytyy hyvin muuten, mutta on helposti kärsimätön tietäessään pääsevänsä töihin. Tempestin liikkeet ovat irtonaiset ja elastiset. Etenkin sen käyntiä on kehuttu laadukkaaksi ja tahdikkaaksi. Kouluradalla sen vahvuuksia ovat yleensä näyttävä passage, sen sijaan sarjavaihdot ovat sikäli haasteellisia, että se rikkoo niissä helposti. Tamman nykyinen ratsastaja kertookin, ettei Tempestin kanssa kannata sortua treenaamaan niitä liikaa juuri ennen kilpailusuoritusta, siitä tamma vain ottaa enemmän paineita. Tammalla on teetetty neljä jälkeläistä, joista vain yksi on ori ja loput tammoja. Jälkeläisten perusteella Tempest näyttää periyttävän reaktiivista luonnetta ja irtonaisia liikkeitä. Yksi sen tammavarsoista on kantakirjattu II-palkinnolla ja se ainoa ori - siis itse Boseirre - on peräti GP-tason kouluratsu.

iei. Udom oli vähemmän ori, jolla astutettiin joitakin tammoja, mutta jostain syystä tammojen tiinehtyvyydessä oli ongelmia. Moni tammoista jäi tyhjäksi, eikä siitä lopulta jäänyt kuin 16 jälkeläistä. Udom itse kilpaili Intermediate-luokissa ja moni orin kanssa työskennellyt valmentaja oli sitä mieltä, että sillä olisi ollut kapasiteettia GP-tasollekin, mutta sen omistajalla ei ollut rohkeutta edetä sinne asti, eikä hän myöskään ollut halukas antamaan oria ulkopuoliselle ratsastajalle. Udom oli isokokoinen ja näyttävä ori, joka teki varsin tasaisia, siistejä suorituksia kouluradoilla. Monet tuomarit tosin olivat sitä mieltä, että meno olisi voinut olla energisempääkin, mutta teknisesti hevonen suoritti liikkeet hyvin. Udom oli rento, joskin verrattain vahva ratsu, jonka kanssa joutui käyttämään selkeitä, joskus voimakkaitakin apuja. Ehkä juuri se oli yksi syy siihen, miksei sen omistajalla ollut uskallusta lähteä yrittämään GP-radoille. Udomin jälkeläisissä on kuitenkin neljä GP-tason ratsua ja useita alempien luokkien toimivia ratsuja.

iee. Talin oli pienikokoinen (161 cm) musta tamma, josta povattiin sukunsa ja liikkeidensä perusteella tulevaa koulutähteä. Tamman kanssa oli kuitenkin vähän epäonnea ja useampikin kisakausi jäi vaillinaiseksi tai meni kokonaan ohi hevosen sairastelujen (ja kerran ratsastajan sairastelun) takia. Talinilla oli kilparatsulle sopiva, taistelutahtoinen ja sisukas luonteenlaatu, hienot liikkeet ja varsin hyvä keskittymiskyky. Toki hevosesta löytyi tammoille tyypillistä temperamenttia ja hoitajansa mukaan se oli myös aika helposti stressaavaa sorttia. Todennäköisesti juuri stressillä oli oma osansa hevosen sairastelussa, mutta osin kyse oli myös vain huonosta tuurista. Kotioloissa Talin oli rauhallinen ja tyytyväisen oloinen hevonen, ja viimeisen sairasloman jälkeen omistajat päättivätkin siirtää tamman siitoskäyttöön. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi ja Talin onkin varsonut monia hienoja jälkeläisiä. Talin sai peräti 11 jälkeläistä ennen kuin menehtyi itse ähkyleikkauksen aiheuttamiin komplikaatioihin.
Isän puolen sukuselvitys © Cynoria (VRL-11723)

ei. Rusenwolz edustaa pitkää, vuosikymmenien taakse ulottuvaa kasvatustyötä arvostetussa Wolzen-koululinjassa, jonka aikanaan aloitti jo edesmennyt kouluratsastaja ja -tuomari, Charlie Wolz. Ruunikko, suurikokoinen ori on ensimmäisiä yhdistelmiä yleispainotteista sukua ja hartaudella vaalittuja kouluhevosia, jotka kaikki kantavat nimensä perässä wolz-takaliitettä. Rusenwolz aloitti uransa kilparadoilla jo nuorena, eivätkä ensimmäiset kilpailuvuodet poikineet kummoisia meriittejä. Hevosen ura GP-radoilla lähti kuitenkin räjähdysmäiseen nousuun puoli vuotta epäonnisen kisaputken jälkeen, ja pian Rusenwolz oli erittäin haluttu hevonen sukutauluissa, niin este-, kuin koulupuolenkin varsoilla. Ori on tähän mennessä jättänyt jälkeensä kymmenittäin lahjakkaita varsoja, joista suurin osa kiertää kisakenttiä tälläkin hetkellä. Hevonen periyttää jälkeläisilleen upeaa, korrektia rakennettaan ja myös sen luonteenpiirteitä on selvästi havaittavissa jälkikasvulla. Rusenwolz on luonteeltaan herkkä ja helposti kuumuva, mikä vaikuttaa myös ratsastettavuuteen. Rusenwolzin jälkeläiset ovat moni isänsä tapaan myöhään kypsyviä, ja useimmat ovat alkaneet pärjätä kilpailuissa vasta muutaman vuoden kilparadoille siirtymisensä jälkeen. Rusenwolz viettää eläkepäiviään omistajansa H. Pettersonin luona Italiassa, jonne se myytiin 1-vuotiaana huutokaupassa, ja missä se on koko ikänsä asunut.

eii. Tussenwolz on upea, suurikokoinen ruunikko ilmestys ja se on niittänyt runsaasti ihailua kilpailuissa ja näyttelyissä kiertäessään. Ori myytiin heti emästä vieroitettuaan Ranskaan jossa se yhä asuu omistajansa E.J. Adalizin luona ja viettää leppoisia eläkepäiviä. Tussenwolz on luonteeltaan ystävällinen, mutta herkkä ja moni sen jälkeläisistä on perinyt jälkimmäisen luonteenpiirteen. Ruunikko ori kilpaili aktiivisesti kouluratsastuksessa tasolla Grand Prix, mutta parhaimmillaan se ei ollut kilparadoilla vaan näyttelyhevosena poikkeuksellisen näyttävän rakenteensa vuoksi. Tussenwolzilla on kymmeniä jälkeläisiä, suurin osa koulupainotteisia ja vielä isäänsäkin paremmin menestyneitä. Orin rakenne näkyy selkeästi sen jälkikasvussa, mikä varmasti on kasvattajien tarkoituksena ollutkin.

eie. Selestine Selestine on oikea moniosaaja (Int II, 140cm), jonka taitoja ja kaunista ulkonäköä on esitelty niin este- kuin kouluradoillakin. Musta tamma on pienikokoinen, mutta harvoin se antoi säkäkorkeuden estää ja kipusi kilpailuissa palkintopallille useammin kuin yli kymmenen senttiä itseään korkeammat orit. Selestine kilpaili menestyksekkäästi monia vuosia ja siitä näkee vieläkin, että se todella oli kilpahevosten aatelistoa. Tamma on haluttu hevonen este- ja koulusuvuissa, sillä se periyttää monilahjakkuutensa suoraan jälkikasvulle. Tähän mennessä Selestine on varsonut kuusi hienoa varsaa, neljä oria ja kaksi tammaa. Tamma asuu Saksassa, jossa se on yhä siitostammana jatkamassa sukuaan eteenpäin ja tuomassa maailmaan uusia tähtihevosia. Luonteltaan Selestine on ajoittain itsepäinen ja vahvasti yhden ihmisen hevonen.

ee. Thebelle on suurehko, kimo siitostamma, joka asuu kasvattajansa kotitilalla Saksassa, missä tamma on myös syntynyt ja koulutettu ja asunut koko ikänsä. Thebelle ei ole niitä kaikkein arvostetuimpia nimiä oldenburginhevosten sukutauluissa, mutta sen tasaiset luonteenpiirteet ja rauhallinen olemus toimivat kätevästi vastakohtina helposti kuumuville, temperamenttisille oreille. Thebelle on kilpaillut sekä koulu-, että esteratsastuksen parissa tasoilla Intermediate ja 110cm. Tammalla on neljä hienoa jälkeläistä, jotka ovat onnistuneiden isävalintojen seurauksena menestyneet loisteliaasti kilparadoilla omissa lajeissaan. Thebellen varsat ovat usein emänsä tapaan helposti käsiteltäviä ja vastaanottavaisia. Kimo periyttää jälkeläisilleen myös monipuolisuuttaan eri lajien suorittajana, ja kaksi sen varsoista kilpaileekin sekä este-, että kouluratsastuksessa, yksi kenttäkilpailuissa ja yksi pelkästään kouluratsastuksessa tasolla Grand Prix. Thebelle ei ole erityisen hieno hevonen lukuisine meriitteineen ja hienoine sukuineen, vaan periytyy osittain hevosista, jotka ovat kilpailleet elämänsä aikana hyvin niukasti. Suosittua siitoshevosta tammasta tuskin tulee, mutta sen aurinkoinen olemus on vertaansa vailla.

eei. Koulupainotteinen, kookkaammman puoleinen ori Valence tulee vanhasta mahtisuvusta, joka on vielä tänä päivänäkin esillä huipulla kilpailevien hevosten sukutauluissa. Ruunikko syntyi kaksikymmentä vuotta sitten Saksassa alkuvuodesta ja kasvattajalle oli jo varsana selvää, että se oli paljon samana vuonna syntyneitä varsoja edellä. Voittoputki ikätovereiden kanssa ei nuoruusikään tyssännyt, sillä Valence aloitti kilparatojen kiertämisen voittamalla kolme ensimmäistä kilpailuaan huippuprosentein. Luonteeltaan Valencea voitaisiin kuvailla lempeäksi jättiläiseksi, mikä se kyllä onkin. Suureen ruunikkoon ulkokuoreen on mahdutettu roppakaupalla taitoja, mutta myös äärimmäisen lempeä sydän. Valence on hyvä periyttäjä vaikka sen varsat eivät olekaan isänsä veroisia, mutta yhtä kilttejä ne ovat.

eee. Taya oli pienikokoinen ruunikkotamma, joka syntyi ennen aikojaan ja oli koko elämänsä heikompi kuin muut, niin rakenteeltaan kuin kyvyiltäänkin. Se ei menestynyt kilpailuissa (Int I) ja Taya siirrettiin ensimmäisen kisakautensa jälkeen kokonaan siitoskäyttöön. Siitä ei ollut näyttelyhevoseksikaan hentoisen ulkomuotonsa vuoksi, mutta siitostammana se oli omiaan ja omasi vahvan äidinvaiston, mikä teki Tayasta hyvän emän varsoilleen. Huonon kilpa- ja näyttelymenestyksensä vuoksi Taya varsoi elämänsä aikana vain kaksi varsaa, joista toinen kuitenkin lopetettiin nuorena jalkaongelmien vuoksi. Taya kuoli suolisolmun saatuaan kahdeksantoista vuoden iässä eläinlääkäriasemalla. Tamma periytti jälkeläisilleen lempeää luonnettaan, mutta harmillisesti myös kilparadoille huonoa onnea.
Emän puolen sukuselvitys © murmur

Jälkeläiset


Bella on tarjolla jalostukseen 1-polvisille puoliverioreille, jotka ovat kantakirjattuja ja/tai omaavat jonkin arvonimen. Ei ole tarjolla FWB-jalostukseen!
OLD-t. Oldfinion Campbell s. 02.09.2016 i. Oldfinion Brandon om. VRL-04799 KV-II
OLD-o. Donato von Lark s. 13.02.2016 i. Donatello von Lark om. VRL-11247 KTK-II
OLD-t. Rosabella von Lark s. 13.09.2015 i. Arpeggio von Lark om. VRL-12909 tähän meriitit

Kilpailutulokset

Hevonen kilpailee porrastetuissa kilpailuissa.

Kouluratsastuksessa pisteitä 6612.71p
Kouluratsastuksessa tasolla 11/11



Kuuliaisuus ja luonne 3064.92p
Tahti ja irtonaisuus 3547.79p

17.08.2016 Oldfinion Dressage, oldenburg tammat (02/04) irtoSERT, tuom. Jannica
30.04.2016 Oldfinion Dressage, oldenburg tammat (01/06) BIS2, MVA-sert, tuom. Kati
01.04.2016 Pikkulinnun talli, puoliveritammat (03/12) irtoSERT, tuom. Kati
27.07.2015 Oldfinion Dressage, oldenburg tammat (01/02) BIS1, MVA-sert, tuom. Kerppa BIS Welby

26.12.2017 Alondra, oldenburginhevostammat (04/08) RCH, tuom. Milja H.
17.12.2017 Oldfinion Dressage, oldenburg tammat (03/12) RCH, tuom. Milja H.

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset

Lue päiväkirjamerkintöjä ja valmennuksia

11.06.2016 - Rentoa perustreeniä, kirjoittajana CC.
Olin tänään ratsastamassa Bellan. En missään vaiheessa aikonut tehdä mitään tamman taitojen ylärajoilla keikkuvia harjoituksia, vaan perusratsastusta: taivuttelua ja temponvaihteluja. Satulaan päästyäni annoin tamman kävellä hetken aikaa pitkin ohjin ennen kuin keräsin ne. Aloittelin käynnissä niin, että tein kaksi volttia per pitkä sivu ja niiden välillä pidensin ja kokosin vaihtelevasti askelta. Bella oli aluksi hieman jäykkä, mutta alkoi nopeasti kaartua oikein mukavasti ympyrän kaarelle. Vähitellen otin suorat ravissa ja voltit vielä käynnissä. Tamma tukeutui kuolaimeen hyvin ja toimi pienillä avuilla. Vähitellen jätin voltit pois ja aloin nostaa keskiympyrällä laukkaa. Laukan jälkeen tamma jäi ravissa hieman liian vahvaksi, mutta sen sai pois tekemällä kulmiin voltit. Itse laukka sen sijaan oli kevyttä, aktiivista ja kaikin puolin hyvää. Bella myös pysyi annetulla reitillä eikä karannut omille teilleen. Jätin sitten laukat pois ja aloin tulla pituushalkaisijalle ja tehdä siitä vaihtelevasti käynnissä ja ravissa pohkeenväistöä. Päätyyn tein ympyrän niin ikään vaihtelevasti ravissa ja laukassa. Näin Bella ei päässyt liikaa ennakoimaan, vaan joutui aina kuuntelemaan apuja. Kun olin tyytyväinen tammaan, päästin sen kävelemään hetkeksi pitkin ohjin. Lyhyen rentoutumisen jälkeen suuntasin maastoon tekemään varsinaiset loppukäynnit. Sää oli oikeastaan täydellinen: puolipilvistä eikä liian kuumaa. Lisäksi tuulenvire piti pahimmat ötökät pois kimpustamme. Talliin palattuamme pesin Bellasta pahimmat pölyt ja hiet, ja tarkistin ettei sen kavioihin ollut jäänyt kiviä.

VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME-HORSE